Roturisteytys selvitystyö alkamassa

Flattien roturisteytys-projektin kick-off, julkaistu Flattiviestissä 1/2026

Suomen sileäkarvaiset noutajat ry:n hallitus haluaa perustaa työryhmän, joka alkaa selvittämään roturisteytysprojektin mahdollisuutta Suomessa. Haemme tähän työryhmään kaikkia flatin roturisteytystyöstä kiinnostuneita henkilöitä aloittamaan selvitystyön tekemisen. Risteytysprojektin selvitystyöhön voi ilmoittautua alla olevan lomakkeen kautta. Olemme tehneet koosteen tämän sivun loppuun Flattiviesteissä olleista roturisteytysartikkeleista. Lisää roturisteytysprojektista voi lukea kennelliiton nettisivulta www.kennelliitto.fi.

Taustaa

Viime vuosina yleistyneet geenitestaukset ovat osoittaneet, että monien koirarotujen geneettinen monimuotoisuus on kapea. Koirien geenistö voi olla hyvin samanlainen, vaikka koirat eivät olisikaan läheistä sukua keskenään. Geneettisen monimuotoisuuden väheneminen (eli käytännössä sisäsiittoisuus) aiheuttaa koirille erilaisia terveydellisiä ja hyvinvointiin liittyviä haasteita. Myös sileäkarvaisen noutajan geneettinen monimuotoisuus on kapeahko ja vaatii siksi huomiota.

Rotukoirien geeniperimää voidaan rikastuttaa roturisteytyksillä. Joidenkin kriittiseen tilanteeseen ajautuneiden rotujen kohdalla risteytys toisiin rotuihin voi olla ainoa keino säilyttää rotu elinkelpoisena tulevaisuudessa.

Roturisteytysprojektista on esitetty monenlaisia huolenaiheita, joihin löytyy tästä vastauksia

1. Pitääkö kaikkien kasvattajien osallistua?

Kaikkien kasvattajien ei tarvitse osallistua roturisteytysprojektiin. Suurin osa kasvattajista kasvattaa edelleen puhdasrotuisia sileäkarvaisia noutajia risteytysprojektista huolimatta. Virallisessa roturisteytysprojektissa on rajoitus sille montako prosenttia vuosittain syntyvistä pentueista saa olla risteytyskoiria.

Vain hankkeeseen osallistuvat kasvattajat ja risteytyskoirien omistajat sitoutuvat hankkeeseen ja keräämään koirien terveydestä ja ominaisuuksista tarkempaa tietoa kuin yleensä. Risteytyskoirista kerätään tietoa erityisesti silloin kun ne ovat nuoria aikuisia.

2. Miten osataan valita sopivan koiran risteytystä varten

Kenenkään kasvattajan ei tarvitse itse valita vierasrotuista urosta nartulleen, vaan uros valitaan yhteistyössä ristey­tysprojektin kanssa. Kasvattaja voi tietenkin itse tehdä ehdotuksia sopivista roduista (hankkeeseen valittujen rotujen puitteissa) tai sopivista koirista.

3. Voivatko risteytyskoirat sekoittua vahingossa puhdasrotuisiin?

Puhdasrotuiset ja risteytetyt koirat eivät voi sekoittua vahingossa. Risteytyskoirat rekisteröidään erilliseen rekisteriin, joka on tarkoitettu vain risteytyskoirille. Tämän rekisterin koirat voivat kuitenkin osallistua esimerkiksi Kennelliiton virallisiin kokeisiin, jolloin niiden käyttöominaisuuksia voidaan testata.

Risteytyskoiria käytetään jalostukseen harkiten ja vain risteytysprojektin puitteissa. Jos kasvattaja haluaa käyttää risteytyskoiraansa jalostustyössään, hän voi tehdä näin hankkeen puitteissa.

4. Suomi on liian pieni toimija roturisteytyshankkeelle

Roturisteytyshankkeen aloittamiseen ei tarvita suurta koirapopulaatiota. Ristey­tystä tehdään joka tapauksessa vain pienellä osalla koirista. Suomen sileäkarvaiset noutajat ry voi toimia risteytyksessä edelläkävijänä. Risteytyshanketta voidaan tehdä yhteistyössä myös muiden maiden kanssa.

5. Flatin ulkomuoto, luonne tai metsästysominaisuudet menetetään

Roturisteytystä jatketaan useita sukupolvia. Hankkeen edetessä risteytyskoiria risteytetään takaisin puhdasrotuisiin koiriin ja pyritään näin palauttamaan rodun ominaispiirteet takaisin rotuun. Risteytykseen käytettävät rodut voidaan valita niin että ne tukevat flatin ominaisuuksien säilymistä. Risteytyksessä voidaan hyödyntää useita eri rotuja, jolloin niistä voidaan saada flattiin erilaista geeniperimää liittyen metsästysominaisuuksiin, luonteeseen tai ulkonäköön.

Risteytetyt koirat hyväksytään rotuun vasta riittävän monen takaisinristeytetyn sukupolven jälkeen ja niille voidaan määrittää tiettyjä ehtoja.

6. Entä jos ei löydy riittävästi sitoutuneita kasvattajia ja kasvatin omistajia

Risteytysprojekti on pitkä ja tulee jatkumaan useita koirasukupolvia. Kukaan henkilö tai kasvattaja ei tee risteytysprojektia yksin. Ylläpidämme risteytysprojektia yhdessä. Risteytysprojektin käyntiin polkaisseiden henkilöiden ei tarvitse sitoutua vuosia tai kymmeniä vuosia kestävään projektiin. Projektin vetäjää ja toimihenkilöitä voidaan tarpeen vaatiessa vaihtaa.

Kasvattaja tai risteytyskoiran omistaja sitoutuu kerrallaan vain kyseiseen pentueeseen tai pentuun. Jos yksi kasvattaja haluaa vetäytyä, toinen kasvattaja voi tarvittaessa jatkaa risteystyslinjan edistämistä.

7. Entä jos hanke epäonnistuu

Jos risteytysprojektista ei synnykään halutunlaisia koiria, niitä ei ole pakko käyttää jatkojalostukseen mistään pentueesta. Risteytyskoirien terveyttä ja ominaisuuksia seurataan hyvin tarkasti ja niistä voidaan valita koirat, joita käytetään hankkeen jatkamiseen.

Ensimmäisen sukupolven, niin sanotut F1 polven koirat, eivät tietenkään muistuta flattia kovin läheisesti, koska niiden perimästä vain 50 % on flatilta ja loput toiselta rodulta.

Hanke vaatii alussa kärsivällisyyttä. Mutta on tärkeä muistaa, että jos risteytyslinjassa ei useidenkaan sukupolvien jälkeen saavuteta halutunlaisia koiria, kyseistä risteytyslinjaa ei ole pakko jatkaa.

Laitathan hakemuksesi 31.3.2026 mennessä. Lomake sulkeutuu automaattisesti puolilta öin. Ilmoittaudu rohkeasti mukaan!