:: Takaisin

 

JALOSTUSTYÖOHJE
 
 

Tämä jalostustyöohje astuu voimaan 1.1.2006. Se on käytännön työkalu sileäkarvaisten noutajien jalostusyhdistelmien suunnittelua ja hyväksymistä varten. Jalostustyöohje perustuu Jalostuksen tavoiteohjelmaan (JTO), joka hyväksyttiin rotujärjestön vuosikokouksessa 6.3.2005 ja Suomen Kennelliiton jalostustieteellisessä toimikunnassa 16.6.2005.

Yleiset ja eettiset ohjeet

Kasvattaja on perehtynyt sileäkarvaiseen noutajaan ja sen historiaan sekä on tietoinen rodun käyttötarkoituksesta. Kasvattaja on perehtynyt sileäkarvaisen noutajan rodunomaiseen työskentelytapaan seuraamalla taipumuskoetta, metsästyskoetta tai käytännön metsästystilannetta tai mieluiten osallistumalla niihin. Hän pyrkii myös kasvatustyössään ylläpitämään sileäkarvaisen noutajan metsästyskäyttöominaisuuksia. Hän käyttää jalostukseen hyväluonteisia, terveitä, terverakenteisia ja rotutyypillisiä yksilöitä. Arkaa, aggressiivista tai muuten rodulle epätyypillistä koiraa ei tule käyttää jalostukseen.

Kasvattaja ottaa siitosyhdistelmää suunnitellessaan huomioon rodussa ja käyttämiensä jalostusyksilöiden suvuissa esiintyvät erityisesti perinnölliset, mutta myös muut sairaudet ja viat. Kasvattaja tuntee rodun populaation rakenteen ja pyrkii käyttämään jalostukseen myös harvinaisia sukulinjoja sekä leventämään rodun geenipohjaa. Kasvattajan tulisi käyttää jalostukseen vain sellaisia koiria, jotka pystyvät lisääntymään normaalilla tavalla.

Jalostusarvoa määritettäessä kiinnitetään huomiota koiran oman laadun lisäksi myös sen sukulaisten ja erityisesti jälkeläisten laatuun. Kasvatustoiminnan tavoitteena on terve ja rodunomainen sileäkarvainen noutaja.

Kasvattaja on rotujärjestön ja Kennelliiton jäsen ja sitoutuu noudattamaan niiden sääntöjä sekä toimii Kennelliiton koirarekisteriohjeen mukaisesti kaikissa koiranpitoon liittyvissä asioissa. Kasvattajan toivotaan liittävän pennunostajat rotujärjestön jäseniksi. Kasvattaja valitsee pennuille kodit, joissa niistä huolehditaan psyykkisesti ja fyysisesti hyvin ja joissa sileäkarvaiselle noutajalle voidaan tarjota riittävästi virikkeitä ja toimintaa. Kasvattaja kertoo pennunostajille terveystutkimuksista ja rodunomaisesta harrastus- ja koulutustoiminnasta. Hän antaa pennunostajille kattavat kirjalliset hoito- ja ruokintaohjeet.

Jalostustoimikunta kerää tietoa sekä tukee ja auttaa kasvattajia. Se pyrkii suunniteltujen yhdistelmien kohdalla huomioimaan kasvattajan omat toivomukset ja tavoitteet. Jos kasvattaja pyytää toimikunnalta urosehdotuksia, hän valitsee itse tarjotuista vaihtoehdoista. Kasvattaja vastaa aina itse tekemistään yhdistelmistä ja kasvatustyönsä tuloksista.

Jalostustiedustelu on lähetettävä jalostustoimikunnan sihteerille hyvissä ajoin (mielellään vähintään kaksi kuukautta) ennen nartun oletettua juoksua.


YHDISTELMILLE ASETETUT VAATIMUKSET

Jotta yhdistelmä voitaisiin hyväksyä ja ottaa rotujärjestön pentuvälitykseen, sen tulee täyttää yhdistelmille asetetut vähimmäisvaatimukset. Lisäksi rotujärjestö toivoo, että kasvattaja pyrkii noudattamaan annettuja suosituksia. Vaatimukset koskevat suomalaisten omistuksessa olevia koiria, ja ulkomaiset koirat käsitellään aina tapauskohtaisesti.

1. Terveys

  • A- tai B-lonkat TAI lonkkaindeksi yli 100
  • Silmätarkastuslausunto, joka on astutushetkellä enintään 24 kk vanha
  • Kyynärpäälausunto 1.1.2005 jälkeen syntyneille koirille
  • Koiraa, jolla on todettu jokin vakava sairaus (esimerkiksi vakava allergia, epilepsia tai sydänvika), ei saa käyttää jalostukseen
  • Nartun alaikäraja astutushetkellä 24 kk.

 

2. Luonne ja käyttöominaisuudet

  • Hyväksytysti suoritettu noutajien taipumuskoe 1.1.2002 jälkeen syntyneille koirille. Jos yhdistelmän molemmat koirat ovat syntyneet ennen 1.1.2002, riittää, että toisella on hyväksytty taipumuskoe.
    Jos yhdistelmän toinen koira on syntynyt 1.1.2002 jälkeen, tulee sillä olla hyväksytty taipumuskoe, mutta yhdistelmän toiselle koiralle sitä ei tarvita, jos se on syntynyt ennen 1.1.2002.

     

3. Ulkomuoto

  • Näyttelystä vähintään laatuarvostelu EH (entinen 1. palkinto), joka on saatu vähintään
    15 kk:n iässä.

     

4. Rodun populaation rakenne ja sukusiitosaste

  • Sukusiitoskerroin ei saa olla yli 6,25 %. Laskentaan käytetään kuutta sukupolvea.
  • Uroksen kokonaisjälkeläismäärä on enintään 5 % Suomessa syntyneistä pennuista yhden sukupolven aikana. Kun uroksella on kolme Suomessa rekisteröityä pentuetta, tulee niistä olla lonkkakuvattuna 50 % ennen kuin seuraava pentue voidaan hyväksyä.
    Esimerkki: Uroksella on 3 pentuetta, joissa on kussakin 8 pentua = 24 jälkeläistä. Ennen seuraavan pentueen hyväksymistä näistä vähintään 12:lla on oltava lonkkalausunto.
  • Nartun kokonaispentuemäärä enintään kolme pentuetta.

 

SUOSITUKSET

Terveys

  • Tutkitut ja terveet (0/0) kyynärpäät ja polvet
  • Yhdistelmän lonkkaindeksien keskiarvo vähintään 100
  • Nartun ikä alle 6 vuotta ensimmäisellä astutuskerralla
  • Nartun ikä alle 8 vuotta astutushetkellä
  • Uroksen alaikäraja astutushetkellä 18 kk.

Luonne ja käyttöominaisuudet

  • Tulokset noutajien metsästyskokeista erittäin suositeltavia
  • Tulos luonnetestistä, MEJÄ-kokeesta tai muusta kokeesta suositeltava

Ulkomuoto

  • Toisella näyttelystä ERI, toisella vähintään EH.

Populaation rakenne ja sukusiitosaste

  • Sukusiitoskerroin alle 3,125 %. Laskentaan käytetään kuutta sukupolvea.
  • Nartun edellisestä pentueesta tulee 50 % olla kuvattu ennen seuraavaa astutusta.
  • Jalostukseen pyritään käyttämään useita eri sukulinjoja.

 

MUUTA HUOMIOITAVAA

  • Nartun ja uroksen jälkeläisten terveystiedot tarkistetaan aina ennen seuraavaa astutusta ja asiasta tiedotetaan kasvattajalle.
  • Ulkomaille myytyjä tai alle vuoden ikäisenä kuolleita jälkeläisiä ei lasketa mukaan terveysseurantaan, jos asiasta on ilmoitettu jalostustoimikunnalle.
  • Mikäli tiedusteluihin liittyy jotain poikkeavaa (poikkeuslupa), tehdään päätökset tapauskohtaisesti.
  • Poikkeustapauksissa jalostustoimikunta voi myöntää hyväksynnän myös yhdistelmälle, joka ei täytä kaikkia jalostustyöohjeen vaatimuksia.

 
 

Takaisin